Helsingin kaupunki edistää polkupyöräilyn olosuhteita suurilla summilla, mutta pyöräilyn kulkutapaosuus ei nouse. Pyöräteiden ja pyöräparkkien lisäksi Helsinki rakentaa suoria pyöräilyn valtaväyliä eli baanoja. Kaikkiaan Helsinki tavoittelee 140 kilometrin pituista baanaverkkoa. Verkkoon kuuluu 22 reittiä, ja baanoja rakennetaan osuus kerrallaan. Nyt kaupunki suunnittelee kahdeksaa baanareittiä.
Keväällä päätettiin Kuusisaaren baanasta. Kolmen kilometrin baanapätkä Munkkiniemestä Lehtisaaren länsireunaan maksaa 15 miljoonaa euroa. Osa summasta kohdistuu baananvarren siltojen remonttiin.
Baanan tieltä kaadetaan lähes 300 puuta, ja tilalle saadaan joitakin kymmeniä. Myös asukkaiden vastustama 22 miljoonan euron Arabianrannan baanapätkä etenee.
Eniten ihmetystä on herättänyt Munkkiniemen baanan osa, joka on suunniteltu Humallahden päällä kulkevalle pyöräilysillalle.
Seitsemän miljoonaa
Seitsemän miljoonan euron hintainen silta rakennettaisiin luontoarvoiltaan merkittävän merialueen ylle, koska mäki on kaupungin mukaan liian raskas polkupyörällä ajettavaksi. Suunnitelmasta kerrotaan tämän julkaisun etusivulla.
”Pyöräilyn kulkutapaosuus laski taas viime vuonna.”
Helsingin Liikkumistottumukset 2025 -tutkimuksen mukaan pyöräilyn kulkutapaosuus on kehittynyt heikosti. Esikaupunkilaisilla pyörämatkojen osuus laski kolme prosenttiyksikköä viime vuodesta. Nyt se on yhdeksän prosenttia. Kulkutapaosuus mittaa matkojen määrän osuutta eri kulkutavoilla. Mittari ei ota huomioon, mikä on kulkutavalla kuljetun matkan pituus. Pyöräilyn osuus kuljetuista kilometreistä on kulkutapaosuutta alhaisempi.
Kaupunginvaltuutettu Pete Suhonen (kok.) otti valtuustossa esiin pyöräilyn heikon imun. Suhosen pyöräilyä koskeva ponsi hyväksyttiin selvin luvuin. Ponnessa esitetään, että kaupunki tutkii, miksi pyöräilyn kulkutapaosuus ei kasva baana- ja pyörätieinvestoinneista huolimatta. Keskustelussa esiin nousi lähipyöräily. Monet pyöräilijät eivät halua ajaa lujaa suorilla väylillä. Pyöräily on myös pieniä kiekkoja harrastuksiin, kauppaan tai kaverin luo omassa kaupunginosassa, mäkiäkin polkien.
Vain auraus ja hiekoitus
Baanasuunnittelussa kaupunkilaisia on harmittanut jalankulkijoiden heikko huomioiminen. Esimerkiksi Kuusisaarenbaanan valmistelun yhteydessä järjestettiin asukkaille suunnitelmapyöräily. Jalankulkijoille vastaavaa ei järjestetty, vaikka hankkeen yksi tarkoitus on myös jalankulun olosuhteiden laadun parantaminen.
Pyöräily on fiksu ja terveyttä edistävä tapa taittaa matkoja. Suomen ilmasto asettaa sille kuitenkin rajoituksensa. Pääsääntöisesti pyöräily ei Helsingissä houkuttele marraskuun ja huhtikuun välillä. Siksi myös pyöräilyverkon tehostettua talvihoitoa tulee tarkastella kriittisesti. Suurten kustannusten lisäksi rankka suolaus ruostuttaa polkupyöriä ja aiheuttaa tuskaa koirakavereille. Auraus ja hiekoitus riittävät. Kalsiumkloridin käytöstä tulee luopua kevyen liikenteen väylillä.
Jos pyöräilyn suosio ei nouse, pyöräilyn edistämiseen ja baanahankkeisiin varattua rahaa voi jakaa parempiinkin kohteisiin.