Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti turvallisuusympäristön Suomessa ja Euroopassa. Onneksi Suomi on väestönsuojelun mallimaa: yksin Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa ja noin 900 000 suojapaikkaa.
Kiinteistökohtainen talosuoja on tarkoitettu ensisijaisesti rakennuksessa asuville, työskenteleville tai oleskeleville. Yhteisväestönsuoja palvelee sen rakentamiseen osallistuneita kiinteistöjä. Yleinen väestönsuoja on tarkoitettu kaikille kaupungissa oleville ja muun muassa ulkona liikkuville. Omakotialueilla yleisiä väestönsuojia ei yleensä ole.
72 tunnissa valmiiksi
Väestönsuoja on saatava käyttökuntoon 72 tunnissa viranomaisen määräyksestä. Asukkaat tai kiinteistön käyttäjät valmistelevat suojan nimetyn hoitajan johdolla.
Suojan tunnistaa sinisestä kolmiosta oranssilla pohjalla. Reitti suojaan pitää merkitä ulkoa asti. GPS-häirinnän vuoksi fyysiset opasteet ovat yhä tärkeitä.
Vaaran hetkellä jokaisella on oikeus mennä mihin tahansa suojaan, jossa on tilaa.
”Ihminen elää kolme viikkoa ilman ruokaa”
Suojaan ei saa viedä aseita, alkoholia, huumeita, lämpöä tuottavia laitteita tai lemmikkejä palveluskoiraa lukuun ottamatta. Tärkein mukaan otettava varuste on vesi.
Jos suojaan ei ehdi, turvaa kannattaa hakea rakennuksen sisäosista, kaukana ikkunoista ja ulkoseinistä. Israelissa ohjeistetaan ikkunattoman sisäporraskäytävän ja sisähuoneen antavan suojaa. Porraskäytävän sisääntulo- ja ylintä kerrosta vältetään, jotta suojautujan ylä- ja alapuolelle jää betonirakenteita.
Ilmaa ja vettä
”Ihminen elää kolme viikkoa ilman ruokaa, kolme päivää ilman vettä ja kolme minuuttia ilman ilmaa. Siksi suojassa turvataan ensisijaisesti puhdas ilma”, Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojelun suunnittelija Tapio Winqvist sanoo.
Kaupunki pitää kunnossa omistamansa väestönsuojat. Muista suojista, niiden laitteista, varusteista vastaa kiinteistönomistaja.
Väestönsuoja suojaa räjähdyksiltä, sirpaleilta, sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä ja vaarallisilta aineilta. Suodatettu ilmanvaihto pitää radioaktiivisen pölyn ja vaarallisia aineita ulkona.
Winqvistin mukaan 1950-luvun lopulta lähtien rakennetuissa väestönsuojissa on yleensä ilmansuodatus. Mutta entä jos väestönsuojaa ei löydä tai se ei osu kohdalle?
”Syvä pysäköintihalli voi olla hyvä pommisuoja, vaikka se ei olisi väestönsuoja eikä suojaisi säteilyltä tai vaarallisilta aineilta”, Winqvist sanoo.
Tarkista kotisi tai työpaikkasi suoja kiinteistön pelastussuunnitelmasta. Helsingin yleiset ja yhteiskalliosuojat löydät palvelukartasta: palvelukartta.hel.fi.

